Matkailu avartaa aina, oma tapahtumahorisontti laajenee ainakin vahaksi aikaa. Tanaan se saattoi laajentua vahan normaalia enempi.
Kaytiin tutustumassa punakhmeerien toimeenpanemaan kansanmurhaan, kamalaa katsottavaa (museo siis). Mika ihmisia oikein vaivaa?! Lisaksi tassa maassa on hirveasti miinojen silpomia ihmisia sotien seurauksena, puhumattakaan katulapsista ja koyhyydesta ja kaikesta muusta. Hyvana esimerkkina kaikesta muusta on valkoiset vanhat lansimaalaiset miehet, jotka kulkevat kasi kadessa nuorten kambodzalaistyttojen kanssa. Rahalla saa jne. Maailma on paha paikka.
Mulla on huono omatunto siita, etta olen rikas ja valkoinen. Ihan
tyhmaa, kun eihan se mitaan muuttaisi jos olisin koyha ja varillinen.
Ja kylla, olen rikas kun vertaa 90% maailman ihmisista. On edelleenkin lottovoitto syntya valkoiseksi johonkin lansimaahan. Tama fiilis tulee aina matkalla, ennemmin tai myohemmin. Ja osaksi siita syysta haluankin reissata, osaanpahan hetken aikaa olla tyytyvainen siita mita mulla on. Ehka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti